Urheilu-Sanomien toimittaja Saku-Pekka Sundelin kirjoitti tuoreimmassa (#24-2014 ) NappulaKengässä kolumnissa ihan olennaisesta asiasta. Hän hämmästeli sitä miksi futisihmiset kinastelevat kansainvälisten näytösotteluiden merkityksestä ja ennenkaikkea vaikutuksesta suomifutikselle. Artikkelin perusajatuksesta olen ihan samaa mieltä. Kinastelu, nimittely ja suoranainen keskinäinen halveksunta on ihan turhaa kansainvälisen jalkapallon ja paikallisen jalkapallon kannattajien välillä. Olen itsekin kirjoittanut aiheesta aikaisemminkin. https://rapymies.wordpress.com/2013/08/11/valtavan-merkittava-kirjoitus/ https://rapymies.wordpress.com/2014/03/22/henkiloprostituutio-on-jalkapallon-pahanlaatuinen-kasvain/ https://rapymies.wordpress.com/2014/01/28/myrsky-puolityhjassa-vesilasissa/
Sundelin kirjoituksessa on kuitenkin pieni, mutta merkittävä virhe. Hän antaa aivan liian suuren vastuun nokittelusta sille pienellä ja äänekkäälle suomifutiksen kannattajakunnalle joka puolustaa omiaan hyvinkin agressiivisesti. Tämä pieni tulkinta antaa aivan väärän kuvan suomifutiksen kannattajista ja samalla koko asiasta.
Minun kokemukseni mukaan tilanne on niin, että juuri suomifutiskannattajien keskuudessa ollaan avarakatseisia kaiken futiksen suhteen. Monet katsovat hyvin paljon kansainvälistä jalkapalloa niin maaotteluita kuin ulkomaisia liigojakin. Monet osallistuvat itse paikalliseen futikseen puulaakipelaajina, toimihenkilöinä tai junnujen vanhempina. Suomifutiksen puolestapuhujat ovat myös yleensä melkoisen valistuneita lajin virtauksista ja myös suurimpien otsikoiden ulkopuolisista tapahtumista.
Minun käsitykseni mukaan vastakkainasettelu on lähtöisin näiltä henkilöprostituoiduilta jotka seuraavat vain huippufutista ja puhuvat suomalaisesta potkupallosata. Heidän ylenkatseensa ja pilkkansa on se liikkeellepaneva voima, joka on saanut pienen ääriryhmän suomifutispuristeja huutamaan mieshuoraa. Tähän on vaikuttanut myös kannattamisen trendit ulkomailla.
Minä ymmärrän itse paljon paremmin näitä suomifutispuristeja. On päivänselvää, että pienenä vähemmistönä valtavirran keskellä on pakko puolustaa omia kantojaan paljon agressiivisemmin kuin kansaivälisen futiksen ystävät. Kaikki kuitenkin ymmärtävät hyvin miksi on niin jumalattoman hienoa mennä katsomaan Englannin ja Viron välistä harjoitusottelua samalla kun Suomi pelaa karsintapeliä Helsingissä. Sitä taas ei ymmärrä kukaan, jos valitsee paikallisen divariseuran matsin mestareidenliigan sijaan.
Tästä syystä toivoisinkin, että Sundelinin kaltaiset toimittajat jotka ihan hyvin tietävät miten asiat oikeasti ovat eivät automaationomaisesti osoittelisi syyttävällä sormella sitä pientä vähemmistöä tämän vastakkainasettelun ylläpidosta. Vaan kysyisivät rohkeasti sen olleellisen kysymyksen: Häiritseekö Messiä suomalainen potkupallo?
HYVÄ RÄPY! Ole Messi! OI Suomi ON! Forza Italia!
Räpymies 