Veikkausliigan ja liigaseurojen pomojen pöksyt kastuivat ja ylisanat meinasivat jäädä piippuun kun nelisen vuotta sitten lähdettiin kohti uutta uljasta aikakautta, joka oli tekevä Veikkausliigasta maailmanluokan futisbrändin ja leipovan rahaa niin seuroille kuin liigallekkin. Silloin leivottiin kasaan mahtava viiden vuoden pannukakku, joka oli valitettavan helppo jo silloin nähdä pelkiksi keisarin uusiksi vaatteiksi. Minulle ei koskaan ole selvinnyt mistä Urho-ryhmä sai alkupääomansa, mutta kaikesta tekemisestä paistoi surullisella tavalla läpi enemmän unelmia kuin osaamista.
Firmalla oli autoja, taustasermejä, visuaalinen ilme ja suuria tavoitteita, mutta samalla kaiksita julkisista lausunnoista paistoi täydellinen ymmärtämättömyys arkitodellisuutta kohtaan. Idea varmaankin oli se, että SM-Liiga vetää niin hyvin, että siinä sivussa voidaan höpöhöpöillä jalkapallolla. Todellisuus oli kuitenkin toinen.
Urho-Tv selvästikin laski sen varaan, että lätkäpäät ovat niin totaalisia Urphoja, että tuotantoja voi tehdä vasurilla ja silti jengi ostaa suut vaahdossa maksukortteja. Samoin arvioitiin väärin se, miten paljon nettimyyntiä voidaan saada aikaan. Neljässä vuodessa maailma on sen osalta muuttunut rajusti. Silloin esimerkiksi minä ne yksinkertaisesti voinut ostaa netti-tv tuotteita kiun päätelaitteeni ei pystynyt toistamaan niitä luotettavasti. Tämänpäivän maailma on aivan toinen.
Suurinmman virheen tUrho-tv kuitenkin teki hinnoittelussa. Paketit olivat liian isoja ja kalliita heti alusta. Olisi luullut, että edes se olisi tullut mieleen, että koitetaan koukuttaa porukka halvoilla aloituspaketeilla. Näin ei kuitenkaan tehty vaan myynnissä olivat alusta asti törkeän ylihintaiset paketit, joita vielä toimitti surkean pieni porukka jälleenmyyjiä. Ajatus oli ilmeisesti tässäkin, että urheiluviihteen kuluttajat poikkeavat kaikista muista asiakkaista siinä, että he tekevät myyntityönkin ihan itse ja tulevat juosten Urhometin luo, vaikka Urhometiä ei paljon asiakkaiden palveleminen kiinnostakkaan.
Kaikessa tässä tulee mieleen se, että minkälaiset neuvottelut on käyty Veikkausliigan ja Urho-tv välillä ja miten uskomattoman Urhoa porukkaa siellä päätöksiä tekemässä on? On purematta nielty tällainen fantasia yhteistyöstä, vaikka Urho-oluttölkkikin tajusi alusta asti, ettei ammattitaitoa paketin toteuttamiseen ole edes vähän alusta. Ilmeisesti päällikköosastolla on vain katsottu viivan alle ja sen yläpuolella ei ole ollut muuta tekstiä kuin: Urho-tv pays all. Siihen skoolaus päälle ja kaikki kuorossa höhöttämään, että Urho maksaa ou jee! Lähetään taksilla keskustaan Urho maksaa.
Itselleni rakkain Urho muisto on eräs sateinen kevätpäivä kun kiersin lähes kaikki urheilua näyttävät baarit Turussa ja yritin löytää sen pubin joka näyttää Veikkausliigaa. En löytänyt ainuttakaan. Joillakin ketjuravintolailla oli perus Urho, mutta Veikkausliigan kaikki pelit näyttävää Urho totalia ei ollut missään. Asiaa kyseltyäni selvisi, että kyseisen paketin hinta olisi ollut ravintolalle yli 600 euroa kuussa mikä oli enemmän kuin silloinen Canal+ suurin paketti. Jokainen varmaan tietää näkyikö baareissa Urho vai Canal. Kaiken surkeuden kruunasi se, että Urhon törkeä hintapyyntö poisti lopulta Veikkausliigan myös Canal+ ja se tiesi paluuta suoraan vuoteen nolla. Käytännössä siis Veikkausliigan unelmasopimus oli tuhonnut tähän mennessa sarjan tv näkyvyyden lähes täydellisesti. Hienoa työtä niin Veikkausliigan johdolta kuin Urho-tv:ltakin.
Nyt tuosta riippakivestä on vihdoin päästy kun koko Urho-vitsi on kuopattu ja sopimukset palutettu seuroilla lukuunottamatta Veikkaus-tv osuutta, joka takaa jonkinlaisen yleisnäkyvyyden. Veikkaus-tv on ihan kiva juttu, mutta edelleenkin toivoisin, että Veikkausliiga saataisiin YLElle ja sarjan johdossa tajuttaisiin se, että näkyvyys ja nimenomaan kattava ilmainen näkyvyys on paljon arvokkaampaa kuin toivotaan toivotaan sopimukset joidenkin epävarmojen toimijoiden kanssa. Pelkästään YLEn ohjelmabuffauksella on suurempi markkinoinnillinen arvo kuin koko Urho-tv projektilla. Silloin koko Suomi näkee, että jalkapalloa pelataan ja milloin sitä pelataan. Myös YLEn osaaminen itse lähetyksien tekemisessä on niin arvokas osa sitä kuvaa, joka ihmisille jää itse tuotteesta, että pelkästään se voidaan laskea palkkioksi oikeudesta lähettää pelejä.
Tärkeintä kuitenkin nykytilanteessa verrattuna synkkään Urho-aikaan on se, että pelejä voi nähdä helposti ja paljon. Monilla paikkakunnilla pystytään tekemään jo omia lähetyksia otteluista tai vähintäänkin koostepaketteja pelien jälkeen.
TPS-TV on loistavasti aivan terävimmässä kärjessä uuden uljaan toimintatavan kehittämisessä. Seura on tuotava ihmisiä lähelle niiden kanavien kautta ja niillä medioilla jotka ihmisiä kiinnostavat. Tällä hetkellä ihmisille on helpointa seurata kaikke itselleen kiinnostavaa netin ja sosiaalisen median välityksellä. Näiden keinojen monipuolinen ja tehokas asiakaslähtöinen käyttö tulee nostamaan kannattajien, seurayhteisön ja itse kilpailemisen seuraamisen aivan uudelle tasolle. Minulla on poikkeuksellinen etuoikeus olla mukana tässä työssä ja kuka tietää ehkä ääneni kuullaan tulevaisuudessa selostamassa TPS-TVn lähetyksiä kotiotteluista aidolla turunmurteella. Se se olisi lutuuria, jos mikä!
RISKIRETKEN UUSINTA TÄNÄÄN! http://www.hjk.fi/hjktv_live HYVÄ RÄPY!
Räpymies 
Tavalliselle suomalaiselle mielikuva Veikkausliigasta on se, että se on juuri sitä ”kolmosliigaa”. Taustalla on varmasti monta asiaa. Joukkueet eivät oikeastikaan ole Euroopassa pärjänneet, asiantuntijat ja pelaajatkin kertovat ettei taso ole kummoinen, eihän siellä käy juuri katsojiakaan, katsojille tuntuvia pieniä muutoksia tulee parinkymmenen vuoden välein jne.
UrhoTV oli ruotsalaisten omistajien täydellinen väärinarvio siitä, että Suomessa olisi jonkinlainen täyttämätön tyhjiö, jossa futis nousisi suosioon vain mediatarjontaa lisäämällä. Palloliitto ja Veikkausliigan johto lähtivät ilmeisesti mukaan – taas kerran- jonkinlaisella surffataan kansainvälisellä futiksen suosiolla ajatuksella.
Kyllä kansa tietää! Ei ole sattuma, että ykkönen on Suomessa varmaan Euroopankin mitassa harvinaisen lähellä pääsarjatasoa. Se on paljon aidompi kuin Veikkausliiga, joka on jonkinlainen ollaan olevinaan liiga. En arvostele yksittäisiä seuroja vaan sitä, että koko liiga on aika onneton keskitason viritys, joka ei vetoa enää oikein kehenkään.
Veikkausliigamonopolia tarvitaan, mutta olisi paljon parempi, jos sitä ei olisi. Tilannetta voisi verrata Veikkauksen ja rahapelien suhteeseen. Veikkausta tarvitaan ”poliittis-taloudellisista syistä”, mutta
oikeasti olisi paljon parempi, jos ala saisi kehittyä asiakkaidensa eli pelaajien tarpeiden pohjalta.
Analogisesti olisi parempi, jos joku nyt perustaisi Suomeen futiksen liigan lähtien futisfanien ja katsojien tarpeista. Se olisi aika kaukana nykyisestä Veikkausliigasta.
Täysi tunnustus Tepsin ja muidenkin nettimedialle. Siellä sentään paistaa aitoa intohimoa.
Sieltä ne idut suomifutiksen suosion kasvulle lopulta ovat. Kyse ei ole vain intohimosta kentällä vaan myös kentän ulkopuolella ja senkin pitäisi välittyä. Itsekin olen Tepsiä seurannut vain satunnaisesti otteluiden kautta, mutta nyt TPS yhteisö on avautunut aivan eri tavalla. Se on tositv draamaa, jonka luulisi kiinnostavan isoakin mediaa.
Kiitos hienosta kommentista.
Tuossa oli paljon sellaista mitä itsekkin olen kokenut suomifutiksen parissa. Uskon kuitenkin, että laji on nyt pikkuhiljaa palaamssa kansalle ja jääkiekon tekemät virheet ovat antaneet esimerkin siitä, ettei diktatuurilla pääse kuin tiettyyn pisteeseen. Jalkapallon suurin vahvuus on sen monimuotoisuus ja silloin tarvitaan myös moniäänistä ja joustavaa tiedonvälitystä. Ei yhden totuuden toitotusta.
Meitä kaikenmaailman huru-ukko blogistejakin alkaa pikkuhiljaa olemaan vähän joka lähtöön.
En ole ihan samaa mieltä, vaikka moni asia varmaan onkin totta, ja on ihan asiallista muistaa, mitä virheitä Urho teki. Mutta asioilla on myös toinen puolensa.
Muistelen omaa subjektiivista kokemustani vuodelta 2010… Hankin Urho Totalin naurettavan edulliseen hintaan noin 10 euroa kuussa vuoden sopimuksella. Kaikissa otteluissa oli selostus ja ne oli toteutettu aivan riittävän laadukkaasti – ei mitään Mestarien liiga -tasoa tietenkään, mutta hyvin joka tapauksessa, ja samaan aikaan pelattuja MM-kisoja tuli katsottua vähemmän kuin liigaa. Kausi oli jännittävä ja pelit olivat laadukasta futista. Ja jos halusi mennä baariin katsomaan, niin Helsingissä ainakin oli monta baaria, joissa Urho Total näkyi. Olin itse siihen aikaan todella tyytyväinen pakettiin ja se oli aika lailla unelmien täyttymys. Minulle Urho ei todellakaan ollut mikään vitsi, vaan tarjosi juuri sitä mitä halusin. Kaikki Veikkausliiga-pelit suorana! Tulihan sitä jääkiekkoakin vähän katsottua myös siinä sivussa… Sitä paitsi juuri tuolloin kaudella 2010 tiesi täsmälleen, milloin Veikkausliigaa pelataan, kun silloin oli joka kierroksella samat, fiksatut tv-ajat.
Nyt pelit näkyvät vain nettistriimeiltä. Joillekin edistystä, joillekin selkeää taaksepäinmenoa.
En epäile tuota hetkeäkään.
Sinä kuulut siihen pieneen vähemmistöön joilla oli Soneran kaapeli. Muille tilanne olikin sitten toinen.
Idean tasolla ajatus olikin kerrassaan ihana. Kritiikkini terävin kärki onkin suunnattu siihen miten hommat käytännön tasolla toteutettiin.
Minullakin olisi varmasti aivan eri mielikuvat, jos olisin sattunut asumaan taloudessa jossa oli Soneran kaapeli.
Ihan hyvä tuoda esiin myös se, että osalle asiakkaista palvelu oli ihan priimaa.
Hyvä niin.