Nerokkaan suomalaisen animaatiositkomin Pasilan keskeinen esimieshahmo Rauno Repomies on toisinaan hieman sekava ja puhelee kummallisia juttuja. Silloin hänen on syytä napata mielialalääkkeensä, joista myös hänen alaisensa muistavat häntä napakasti huudahtaen muistuttaa.
Tämä tuli välittömästi myös Räpymiehen mieleen kun luin uusimmasta (#47 2013) Urheilusanomista maajoukkueemme päävalmentajan Mixu ”Positiivisuuden Prinssi” Paatelaisen purkauksen suomalaisesta junnutuotannosta. Mitä ihmettä voi sokeasti Teemu Pukin uuteen tulemiseen luottavan, median edessä pelkkiä pehmoisia puhuvan, entisen voimahyökkääjän päässä liikkua kun hän kohdistaa kritiikkinsä junnutuotantoon?
Junnutuotantoon joka ihan oikeassa todellisuudessa on pelkkää amatöörien puuhastelua ihan vanhimpia ikäluokkia ja suurimpia seuroja lukuunottamatta. Mixu käskee katsomaan junioritoiminnassa peiliin. Mixu kenen sinne peiliin pitää katsoa? Sen lapsensa joukkuetta valmentavan vanhemmanko, joka oman työnsä lisäksi pyörittää joukkueen valmennusta pelkällä hyvällä tahdollaan? Hänenkö? Onko Mixu suomalaisen futiksen rakenteet ja ammattimaisuus sillä tasolla, että tuollaisen kommentin voi edes heittää? Tiedätkö Mixu Paateleinen edes missä kunnossa sen ihan tavallisen keskivertoseuran junnuvalmennus on?
Edellisessä Urheilusanomien numerossa (#46 2013) PK-35 vantaan uusi päävalmentaja Jari Europaeus taas on paljon rehellisemmällä linjalla. Hän tyrmää ulkomaille haluavat juniorit haihattelijoiksi ja agenttien marioneteksi. Tämä onkin jo paljon lähempänä arkitodellisuutta kuin Mixun peiliinkatsomis jutut. Voisikohan Mixu soittaa Jarille ja kysyä mitä, esimerkiksi PK-35 tarjoaa 15-17 vuotiaille junioreille, joka on sellaista, että pelaajan ei oman kehityksensä ja mahdollisen jalkapallolla itsensä elättämisen nimissä kannata pyrkiä ulkomaille niin pian kuin pääsee?
Monessa ulkomaisessa akatemiassa pääsee kuitenkin jo rivipelaaja keskittymään vain jalkapalloon jalkapallomyönteisessä ympäristössä, vaikka ei mitään Lauri Dalla Valle tyyppistä sopimusta saisikaan. Valmentajat ovat päätoimisia ja heillä on apunaan myös ammattimaista tukihenkilöstöä. Vaikka pelaaja ei pääsisi välttömästi kiinni mihinkään miljoonatienesteihin on kuitenkin lahjakkaalla ja oikeasti ammattilaiseksi haluavalla pelaajalla mahdollisuus kustantaa oma elämisensä, asumisensa ja opiskelunsa keskittyen vain jalkapalloiluun. Moniko suomalainen seura pystyy tarjoamaan tällaiset puitteet 15-17 vuotiaille pelaajilleen?
Kaikille suomalaista jalkapalloa seuraaville on kuitenkin harvinaisen selvää ja ihan käytännössä osoitettua, että ainakin Veikkausliigan ja ykkösdivisioonan joukkueet sijoittavat vähät rahansa mielummin ulkomaalaiseen tusinaturistiin kuin suomalaiseen junioriin. Tässä kohtaa yleensä itketään sitä, että suomalaisten taso ei riitä, mutta mielellään heitä silti roikutetaan kokoonpanon täytteenä niin kauan kuin he eivät rupea vaatimaan muuta kuin ”nappikset ja tuulipuku”-tyyppistä sopimusta. Näiden faktojen valossa Europaeuksen lausunto tuntuu ihan yhtä absurdilta kuin Mixunkin. Samalla myös näemme miten kaukana ovat divarivalmentajan ja maajoukkuekoutsin huolet toisistaan.
Vanha suomalainen sanonta kuuluu: Ei voi kauhalla vaatia, jos on lusikalla annettu. Tämä kannattaa jokaisen futisihmisen muistaa. Oli kyse junnusta, valmentajasta, seurasta tai maajoukkueesta. Sen sijaan, että Mixu höpäjää peiliin katsomisesta hänen tulisi mennä aktiivisesti mukaan järjestämään olosuhteet siihen kuntoon, että parempia junnuja edes voidaan toivoa. Hänen tämänkerteinen heittonsa vastasi realismiltaan sitä kuin vaatisi lottoajaa treenaamaan kupongin täyttämistä jotta päävoitto osuisi todennäkoisemmin. Samaten Europaeus voisi junnujen haaveilun kieltämisen sijaan keskittyä pistämään oman seuransa ammattimaisuus niin kilpailukykyiseen kuntoon, että seuraan tultaisiin kauempaakin sen sijaan, että sieltä lähdettäisiin.
HYVÄ RÄPY!
Rokki soi ja olet yhä ihan oikeassa. Se ei silti tarkoita ettenkö voisi toivoa juuri Mixulta entistäkin parempaa esimerkkiä. Kuten mottonikin kuuluu: Muutos alkaa itsestä. Vain tätä pohjimmiltaan vaadin Mixultakin.
Mitä tulee synkeää kuvaan suomalaisesta junnufutiksesta, siinä joudun tekemään tunnustuksen. Olen kaunistellut asiantilaa. Todellisuudessa se on myötähävettävää räpeltämistä ja mainitsemasi HJK, Tepsi, KäPa, Honka ja muutamat muut asiaan todelaa panostaneet seurat pääsevät tuohon amatöörien puuhastelu asteelle. Tämä johtuu pitkälti siitä, että valmennuksen sisällöistä vastaavat kutakuinkin kaikki muut paitsi valmentajat. Oikein kunnon solidaarisissa hauskaa kun on mukavaa seuroissa junnut päättävä kutakuinkin itse siitä mitä tänään huvittaisi tehdä.
Sami Hyypiä Akatemian keräämät testiaineistot antavat tästä varsin yksiselitteisen ja ruman kuvan.
Tosi kiva kun jaksat jankuttaa tervetuloa uudestaan. Koitan tykittää ensi kerralla jotakin mikä saa sinut vielä pahemmin tolalataan kuin tämä.
Olen ahkera blogisi lukija, mutta nyt olen ensimmäistä kertaa jyrkästi eri mieltä. Ollaan Mixusta mitä mieltä tahansa, niin silti eihän sitä kiistää voi, etteikö junnuvalmennuksessa olisi peiliinkatsomisen paikka. Se, että maajoukkueen päävalmentaja ottaa asian esille, on nähdäkseni pelkästään positiivinen (sic!) seikka. Montako kertaa luit/kuulit esim. Hodgsonin tai Baxterin pohtivan junnuvalmennuksemme tasoa?
En sanatarkasti muista Mixun kommenttia, mutta johtoajatus oli jotakuinkin niin, että hän oli huolissaan lähinnä siitä, että junnutuotantomme puskee esille ”tasapäisiä jokapaikan makkosia”. Oletko siis itse sitä mieltä, etteikö näin ole? Harvat ulkomailla pelaavat pelaajamme ovat tulleet ”systeemin” ulkopuolelta (vrt. Eremenkot) tai edustavat juuri näitä makkosia (vrt. Sparv, Pukki, Hämäläinen, Toivio, jamitäniitäonkaan..). Röyhkeitä maalintekijöitä, satumaisia keskikentän taitureita tai veretseisauttavia kusipäätoppareita emme pysty tuottamaan. Uskallan väittää, että junnuvalmennuksen tasapäistämisellä on osansa, toki myös pienellä pelaajamasalla ja muulla liibadaaballa on merkitystä. Miksi tuosta pitää ottaa herne nenään, vaikka tiedän, että monet valmentajat (sinäkin?) uhraavat vapaa-aikansa värjöttelemällä huonoissa olosuhteissa ilman korvausta kenttien laidoilla? Onko siis niin, että se mitä tehdään pyyteettömästi suomalaisen jalkapallon eteen, on kaiken kritiikin ulkopuolella? Vai onko niin, että päävalmentaja ei voi tulla norsunluutornistaan huutelemaan mielipiteitään asioista, joista hän on oikeasti huolissaan-syystäkin? Hyssyttelemälläkö nämä asiat parantuvat kuin itsestään? Ymmärsinköhän kritiikin kärjen loppujen lopuksi väärin? Korjaa jos olen väärässä.
Ja vielä lopuksi kommenttiisi: ”Sen sijaan että Mixu höpäjää peiliin katsomisesta hänen tulisi mennä aktiivisesti mukaan järjestämään olosuhteet siihen kuntoon, että parempia junnuja edes voidaan toivoa. Hänen tämänkerteinen heittonsa vastasi realismiltaan sitä kuin vaatisi lottoajaa treenaamaan kupongin täyttämistä jotta päävoitto osuisi todennäkoisemmin.” Tähän on pakko tarttua. Siis mitä yrität sanoa? Päävalmentajan tulisi mennä aktiivisesti järjestämään olosuhteet kuntoon!? Kenellä se realismi onkaan hukassa?
Lopuksi, ettei tule epäselvyyksiä: en ole Mixu, enkä ole edes Mixun ”fani” tms.
Loistava palaute ja kiitos siitä.
Todella harmi ettet ole Mixu. Olisi ollut sikamakeeta päästä kuittaamaan suoraan päähenkilölle itselleen.
Asiaan. Jos olet lukenut blogiani niin toivottavasti olet huomannut, että minä pyrin nimenomaan purkamaan hyssyttelylinjaa ja sanomaan asiat suoraan. Myös se ettei meitä oman vapaa-aikamme futikselle uhraavia vapaaehtoisia saisi kritisoida on väärä havainto. Moni toki kokee asian niin ja se on yksi syy miksi pidän Mixun heittoa vähintäänkin varomattomana. Siinä olet palautteessasi oikeassa kun epäilet ettet tavoittanut kritiikin kärkeä ja otan sen täysin omaan piikkiini. Kyllä jokaisen kirjoituksen ydinpointin pitäisi aueta joka lukijalle, vaikka ihan jokainen sana tai vitsi ei aukeaisikaan.
Ydinpointti on se, että sellaista mitä ei ole ei voi kritisoida eli ennenkaikkea kritisoin sitä tietääkö Mixu oikeasti mitä suomalainen junnutuotanto tarkoittaa? Olen sekä sinun, että Mixun kanssa samaa mieltä siitä, että Suomesta ei tule tarpeeksi kv. tason pelaajia. Toisaalta täältä ei myöskään voi tulla koska meillä ei ole mitään järjestelmällistä ja kunnollista juniorikoulutusta kuin parissa hassussa seurassa. Jos Mixu olisi vaatinut Palloliittoa ja seuroja panostamaan nykyistä enemmän juniorivalmennuksen kehittämiseen hän olisi ollut täysin ytimessä. Nyt kun hän höpisi jostakin abstraktista juniorituotanto mömmelöstä hän oli väärässä.
Mitä tulee Mixun aktiivisuuteen junnutoiminnan kehittämisessä hän pystyy tekemään paljonkin, jos vain viitsii. Hän on maan kovin mielipidevaikuttaja jalkapallon suhteen ja hän pystyy pelaajavalinoillaan ja junnumaajoukkueiden kautta antamaan selviä suuntaviivoja siitä mitä hän näkee tärkeänä.
Hodari ja Bäxteri puhuivat nättejä junnutuotannon kehittämisestä kun tulivat suomeen, mutta ilmeisesti kun asioiden todellinen karmeus paljastui heille loppuivat junnupuheet yhtä äkkiä kuin alkoivatkin.
HYVÄ RÄPY!
heh joo. En ole Mixu, mutta olen paxu! Olen tosiaan kyllä huomannut, että osaat kärkevästi kritisoida asioita futiksesta ja siksi tykkäänkin lukea kirjoituksiasi. Et ole tosiaan mikään hysyttelijä! Siitä pisteet sulle. Saanko silti jankata hieman? Edelleen pidän Mixun ulostuloa junnuvalmennuksen tasosta hyvänä asiana. Olet tietysti oikeassa, ettei ulostulo ollut viisaita sanoja sisältävä rakentava eepos. Odottiko sellaista joku?
Kuitenkin itse asiaan liittyen, mitä olen seurannut suomalaisen junnuvalmennuksen tasoa/arkea, on siinä paljon hyvääkin. Esimerkiksi HJK:n juniorit (muistaakseni n. 14-15v.) olivat hiljattain ”tasonmittausleirillä” Espanjassa ja tuliaisina mm. voitto/tasuri AS Roman ja/tai Barcelona ikäluokkien joukkueista. En nyt muista varmaksi, mutta hyvin siellä kumminkin meni. HJK on tietysti HJK, mutta kyllä esim. Turussa, Jyväskylässä, Espoossakin suht hyvää työtä tehdään.
Itse kritisoin eniten valmentajia, jotka valmentavat itseään. Heidän silmissään kiiltää ammattivalmennus sen sijaan, että pelaajia kehitettäisiin. Heille on tärkeintä tehdä tulosta. Kun saavutetaan C-junnujen mestaruus paskalla pelillä on valmentaja kukkiona tunkiolla kehumassa omaa strategiaa ja taktista osaamista. Ilman (liian kovia) tulostavoitteita uskallus antaa pojille (en tunne tyttöfutiksen tilaa) ”siimaa” toteuttaa itseään epäonnistumisten uhallakin, saattaisi olla jotain sellaista mitä esim. Mixu piti tärkeänä. Tiedä sitä sitten.
Lopuksi on todettava, että hieman lohdottoman kuvan annoit suomalaisesta juniorijalkapallosta toteamalla mm. ”Junnutuotantoon joka ihan oikeassa todellisuudessa on pelkkää amatöörien puuhastelua ihan vanhimpia ikäluokkia ja suurimpia seuroja lukuunottamatta.” Hiukan jäi abstraktiksi kuvaukseksi tuo. Suurimpia seuroja lukuunottamatta? Mihin kategoriaan TPS sijoittuu, entä TuWe, entä Joensuun JIPPO? Muutamia mainitakseni.
Ei tarvi oikeesti vastata. Kiitän kuitenkin että jaksoit eddelliseen vastineeseeni vastata ja pidä jatkossa yhä sama linja. Luen säännöllisesti blogiasi ja voipi olla että tulen ”jankuttamaan” jatkossakin tänne. Oikein hyvää loppuvuotta sulle!